KESÄKUUNkuva vähän myöhässä

Vihdoinkin huhtikuu ja toukokuu

Loma on alkanut ja ehdin viimeinkin ompelemaan valmiiksi huhti- ja toukokuun kuvat. Toukokuun kuva oli aika vaikea. Huhtikuun ikkuna toi heti mieleen oman lapsuuskodin, mutta toukokuun asfalttiorvokki oli kovin urbaani. Katselin orvokin voimaa, kuinka herkän kauniina se puskee tiensä läpi ankean asfaltin. Kuva yhdistyi yllättäen jo edesmenneeseen sisareeni. Hän oli vaikeasti kehitysvammainen, josta ulkopuoliset näkivät vain rujon ulkomuodon. Me perheenjäsenet tunsimme hänen empaattisen herkän luonteensa ja hersyvän huumorinsa. Niinpä pienessä 32x32 cm tilkkutyössäni herkkiä kukkasia ympäröi tumman ankara kehys. Arjan muistolle.

Huhtikuussa on kuva lapsuuskotini vintin ikkunasta. Vinttikamarissa haaveilin tulevaisuudesta ja luin pääsykokeisiin. Ammatillisesti unelmat ovat toteutuneet; eivät tosin aivan siinä muodossa ja järjestyksessä kuin suunnittelin. Mutta niinhän elämässä käy. Tavoitteeseen päästään usein kiertotietä mutkitellen. Mietin nimeä tälle pienelle 24x32 cm kirjontatyölle: Vinttikamarista maailmalle se voisi olla. Hiirenkorvat symboloivat nuoren haaveita.

Antakaa minulle kesäkuun kuva! Muuten tämä viiskymppisvuoden projekti loppuu alkuunsa.

Toukokuun virikekuva

Huhtikuun virikekuva

On lounaan jälkeinen rauhallinen hetki, katson tuvan ikkunasta ulos.

Näen pihapiirissä olevat rakennukset; tallin ja navetan. Kukaan ei liiku, kaikki ovat ruokalevolla.

Eläimetkin nuokkuvat lämpimäsä auringossa.

Kesä on jo yli puolenvälin, heinät on jo korjattu, vanhanaikaiseti seipäille.
Niityllä kukkivat lukuisat kukat ja pehoset liihottelevat niissä.

Perhoset eivät kuitenkaan ole tavanomaisia vaan satumaisia...

Siru

Maaliskuun mattimyöhäinen

Tässä tulee lopultakin minun panokseni projektiin! Maaliskuun kuva viritti aluksi matkatunnelmiin Amazonin sademetsiin. Sitten aika kului ja kului...

Oma puolivuotissatainen juhla lähestyi ja oli yhtäkkiä jo ohi. Kummityttöni Lumi piirsi minulle juhlissa kuvan "50 wee ja ylpeä siitä" ja siitä se lähti. Olin miettinyt tähänastista elämääni, sen aurinkoisia ja pilvisiä päiviä. Juhlapäivän jälkitunnelmissa kaikki liput liehuivat kiitollisuutta. Mielessä kävivät myös tuulessa kieppuvat rukousliput, pyytämässä siunausta tulevalle. Nuo liput liehuvat nyt pienessä tilkkutyössä.

Tämä työ viritti ajatuksen omasta 50-vuotisvuoden projektista. Jospa tekisinkin jokaisesta kuukauden kuvasta jotenkin omaan elämäntaipaleeseeni liittyvän. Jään siis innolla odottamaan seuraavia kuvia. Diten ikkunakuva jo käänsi ajatukset lapsuuden vinttikamariin...

PUSSUKKA

Maaliskuun ideakuva iski silmään Divaani-lehdestä. Sen värimaailma ja tunnelma olivat mielestäni taianomaiset.

Suunnitelma ommeltavalla lukkokehyksellä varustetusta pussukasta muovautui päässäni heti.

Käyttäisin siihen violettia (äärettömän vaikeasti valokuvattavaa) villakangasta, kirjoisin punaisella linnun ääriviivat ja virkkaisin valkoisia kukkia.

Toteutusvaiheessa kirjonta jäi pois, punainen väri säilyi pussukan vuorissa, ja kukkien seuraksi virkkasin muutaman vihreän lehden.

Vaikka idea tuli nopeasti toteutus jäi viime tinkaan,
kiire on paras muusa, eikö?

Siru

Satupuun lintu

Ensiksi maaliskuun virikekuvasta ei seurannut minkäänlaista inspiraatiota. Kuva oli kuitenkin läppärin taustakuvana, ja kun sitä aikansa oli katsellut, oli pakko tehdä jotain. Lintu oli niin satumainen, joten ideaksi tuli tehdä (taas yksi) lintu pikkuneidin "satupuuhun" muiden lintujen ja perhosten seuraksi.

Tämä lintunen on neulahuovutettu suomenlampaan ja merinovillasta vaahtomuovin päälle. Lisänä on kirjailua paksulla villalangalla. Tekemisen puolivälissä inspiraatiokuva unohtui, luovuus otti vallan ja lintu sai uudenlaisia piirteitä. Tämä nopea, muutaman tunnin tekele oli oma kokeiluni neulahuovutuksesta vaahtomuoville: työn jäljessä on toivomisen varaa (omat neulani eivät oikein suostuneet hyvään yhteistyöhön vaahtomuovin kanssa), mutta elämä on.

Huhtikuun virikekuva

Tuija Bolero

Ideakuvassa upea, värikäs lintu. Herkkä ja lämmin, mutta samalla vahva ja kestävä. Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi linnun höyhenpeitteen hehkuviin vastaväreihin – siniseen ja oranssiin. Tällainen väritys ei ole tyypillistä suomalaisissa luonnonvaraisissa linnuissa. Höyhenpeite on paksu ja lämmin, mutta alla ovat hennot luut. Näitä vastakohtia ajattelin, kun mietin, mitä rupeaisin tekemään.

Lähtökohtani oli vastavärit – sininen ja oranssi. Sellaista väritystä ei useinkaan löydä suomalaisista vaatteista. Ja vaatteen ajattelin tehdä. Linnun pyöreys houkutti siihen. Koska kyseessä on pikkulintu, niin ajattelin, että työkin olisi ”pieni”, pieni bolero eikä iso villapaita. Valitsin paksun langan ja seiskan puikot. Resori on ohuempaa, kolmosen puikoilla. Langat ovat tietysti luonnonväreillä värjättyjä. Sininen lanka on ollut indigoliemessä ja keltainen on verihelttaseitikin vihonviimeinen jälkiväri. Hihat neuloin pieniksi. Koska lanka on paksu, enkä halunnut kainalon kohdalle paksua neulosta, niin jätin tämän osan neulomatta. Vastakohtana paksulle neuleelle pitsikaulus ja hihakoristeet ovat konekirjontaa.

Linnun siipi

Maaliskuun kuvan lintu oli upea ja innostuin siipien väreistä. Päätin valita pieni pala siivestä ja kuvata siinä olevia yksityiskohtia. Kirjoin kuvion pienenpienillä pistoilla ohuelle pellavapalttinalle. Työ on kahden tulitikkuaskin kokoinen ja jouduin kirjomaan sen suurennuslasin alla.

Kiitos Siru inspiraatiokuvasta, nyt on minun vuoroni laittaa teille uusi kuva huhtikuulle.

Ditte

Pirjo kirjoo

Sirun kuvasta tuli paljonkin ideoita, päädyin kuitenkin tähän
kukkaan johon voisin kuvitella monen muunkin päätyvän.
Peri naisellinen juttu. Ensin tein kirjonta työn jota en edes ajatellut
käyttää mihinkään. Ylä kuva siis.
Kuitenkin innostuin siitä sen verran paljon että tongin varastoistani
vanhan kankaan, ja kirjoin koneella saman kuvion siihen eteen.
Ja ompelin liivihameen ompelukurssilla sitten loppuun.

Itse kuvan sain vanhalta kollegalta, kiitos vain Lea.

Tähänvuoden aikaan en sellaista olisi pystynyt ottamaan.

Tein myös paljon kokeiluja asian tiimoilta. Siirsin valokuvaa

kankaalle, jätin siitä erillaisia osia pois ja yrittelin kirjoa niitä.

Tulokset vain eivät olleet kovin kummoisia. Mutta idea jäi muhimaan.

Kaikenkaikkiaan, olen ollut aika väsähtänyt sen kaiken viime syksyisen

tohinan jälkeen, eikä intoa oikein ole löytynyt.

Mutta tämä juttu ja kuva saivat vähän vipinää aikaan.

Hyvä niin

Maaliskuun virikekuva

Ohje: miten kommentoidaan

1. Kommentoida voit tähän tapaan, kun olet sisäänkirjautuneena. Klikkaa ensin blogitekstin perässä olevaa "x kommenttia" -tekstiä.

2. Kirjoita kommenttisi laatikkoon. Voit hieman muotoilla sitä, jos hallitset html-koodeja :) . Kirjoitettuasi klikkaa "Lähetä kommentti".

3. Valmista! Jos kirjoitit vahingossa jotain hölynpölyä, voit poistaa kommenttisi klikkaamalla sen perässä olevaa roskiksen kuvaa.

4. Jos haluat kommentoida ilman sisäänkirjausta, lisää kuitenkin kommenttiin nimesi. Klikkaa "Valitse profiili" ja sitten riippuvalikosta "Nimi/URL-osoite".

5. Kirjoita nimesi ja klikkaa "Jatka".

6. Kirjoita ruutuun sanavahvistus eli punaisella näkyvät kirjaimet. Tämän tarkoitus on estää automaattisia kommentointiohjelmia toimimasta (niitä käyttävät mainostajat). Klikkaa "Lähetä kommentti". Valmis!

Ohje: miten blogataan

1. Avaa http://konstikkaajat.blogspot.com/ ja klikkaa oikeassa yläreunassa "Kirjaudu sisään".

2. Kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi.

3. Esiin pitäisi tulla tämän näköinen sivu, Hallintapaneeli. Klikkaa painiketta "UUSI TEKSTI".


4. Esiin tulee blogitekstin editori. Kirjoita otsikkokenttään tekstisi otsikko.


5. Loput horinat ja kuvat tulevat isoon laatikkoon. Tekstejä voi hieman muotoilla (kursivointi ym.) tekstilaatikon yläreunassa olevasta harmaasta palkista. Kuvien lisääminen tapahtuu klikkaamalla kolmatta oikealta lukien.


6. Aukeaa tämän näköinen kuvanlisäyssivu. Klikkaa "Selaa"...


7. ... ja etsi haluamasi kuva tietokoneeltasi. Kaksoisklikkaa.


8. Sitten valitse ulkoasu. Vakioulkoasu on asemointi vasemmalle ja kokona kohtalaisen suuri. Sen voi jättää silleen. Itse vaihdoin asemoinnin keskelle. Klikkaa oranssia painiketta "LATAA KUVA".

9. Ensimmäisellä kerralla muista rastittaa myös "Hyväksyn palveluehdot". Muuten lataus ei onnistu...


10. Nyt kuva on lisätty. Klikkaa VALMIS.


11. Kaikki kuvat tulevat blogitekstin ylälaitaan (eivät siis kursorin kohdalle), viimeksi lisätty aina ylimmäs. Joten jos haluat tekstiä kuvien väliin, kannattaa ladata kaikki kuvat ensin ja lisätä sitten tekstit. Jos kuvien järjestyksellä on väliä, lataa ne takaperoisessa järjestyksessä, viimeisin ensin.

Kun olet valmis, klikkaa "Esikatselu".

12. Nyt näet, miltä tekstisi tulee näyttämään. Jos olet tyytyväinen, klikkaa "JULKAISE TEKSTI". Jos haluat jatkaa editointia, klikkaa "Piilota esikatselu".

13. Julkaisun jälkeen voit tarkastella tekstiäsi blogissa. Klikkaa "NÄYTÄ TEKSTI".

14. Jos vielä haluat korjailla jo julkaistua tekstiäsi, klikkaa "muokkaa". Muussa tapauksessa: onnea, valmista tuli! Voit klikata "Kirjaudu ulos".